Ensimmäiseen viikkoon on mahtunut monenlaista. On koettu uusia paikkoja: kyläilty ja käyty kahvilassa. On nähty uusia ihmisiä: pyöräilijöitä, potkulautailijoita, rollaattorimummo ja paljon lapsia.
Ekan viikon aikana on opeteltu olemaan koiriksi: harjoiteltu hihnassa kulkemista ja peruskäytöstapoja. On leikitty ja riehuttu - todella paljon. On nuuhkittu uusia hajuja, kuultu uusia ääniä, nukuttu (ainakin välillä), purtu paljon kaikkea - erityisesti mattoja - ja ystävystytty pikku hiljaa Marsan kanssa.
Väpä kotiutui heti todella hyvin eikä vaikuttanut ikävöivän lainkaan. Väpä on myös ollut alusta asti reipas ja rohkea. Uudet asiat sitä toki saattavat aluksi vähän ihmetyttää ja jännittää, mutta vähintään pienen ihmettelyn jälkeen se menee niihin tutustumaan.
Erityisen ylpeä olin Väpästä, kun lähdimme kolmantena kotonaolopäivänä isäni mökille, jossa paikalla oli pennulle viisi uutta aikuista ja viisi uutta lasta. Ei mikään helpoin yhdistelmä, mutta hienosti pikkumies selvisi.
Marsa on suhtautunut Väpään hienosti. Aluksi Marsa oli todella mustasukkainen ja stressaantunut, ekana iltana jopa ehkä hieman pelkäsi pentua. Onneksi tilanne lähti nopeasti kehittymään parempaan suuntaan, ja nyt Marsa ja Väpä leikkivät jo paljon - tai siis oikeastaan jatkuvasti. Marsa selvästi tykkää Väpästä ja hakee pentua leikkimään, niin paljon, että välillä touhua täytyy jo vähän rajoittaa. Marsan leikit ovat välillä myös Väpälle turhan rajuja. Onneksi Väpä ei vähästä hätkähdä.
Aluksi Marsa oli hyvin mustasukkainen myös leluista ja ruoasta. Nyt lelut menevät jo, mutta ruoasta Marsa on vielä aika tarkka. Se on ollut sille aina vaikea paikka, mutta nyt ruokkiminenkin on alkanut mennä yllättävän kivasti. Vahtia Marsaa tosin täytyy, kun Väpä syö.
Väsynyt Marsa on, tietysti, kun pitää koko ajan vahtia ja leikittää pentua. Kyllä Marsa kuitenkin näyttää aika onnelliselta, kun on kaveri, jonka kanssa touhuta.
Alla oleva kuva on toistaiseksi paras saavutus yhteiskuvasta, jos nukkumiskuvia ei lasketa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti